Kotitilalta-blogi

Tagit

nauta, sika, broileri, säilörehu, rehu, sonni, vasikka, laatusonni, porsas, sonnihuutokauppa, hkscan, kasvattamo, rotukarja, hyvinvointi, ruokinta, tuottaja, optipossu, lihasika, lihasikala, emakko, emolehmä, d-arvo, ilmastointi, helle, kasvu, hk, logistiikka, kotitilalta-lehti, lihanauta, genetiikka, afrikkalainen sikarutto, kotitilalta, kuljetus, broilerituotanto, kariniemen, siipikarja, vilja, avoimet ovet, porsasvälitys, raksa, kuljetussuunnittelu, ruoka, lihantuotanto, härkäpapu, okra, pesu, viljanäyte, kivennäiset, ensikko, juottamo, välikasvattamo, lastaus, kariniemi, nurmi, sikala, investointi, navetta, apila, ett, rehuvilja, seminaari, desinfiointi, broilerihalli, maitotila, asf, mykotoksiini, hautomo, asiantuntijapalvelut, tuottajat, tuottajapäivät, teurastamo, virna, rehusäkki, tiinehtyvyys, karju, tartunta, päiväkasvu, väkirehu, porsasrehu, karkearehu, eläinkuljetus, taito, tuotantorakennus, karjarakennus, hankesuunnitelma, hkscan viljavälitys, siemennys, rehuoptimointi, vasikkavälitys, vasikkajuottamo, kiima, lihantuottaja, viljapassi, rypsiporsas, villisika, vierotus, eläinlääkäri, maatalous, untuvikko, lämpö, c-vitamiini, astutussonni, ped, rehusiilo, tiivistäminen, siilo, siilomerkintä, rotu, kantakirjaus, tuotantotulos, optipossu netti, messut, punnitus, hakelämpö, osaaminen, kehittäminen, valaistus, niitto, säilörehun laatu, eläinterveys, ruuan alkuperä, tilavierailu, kotimaisuus, kehitys, optipossu maxi, talous, terveys, vesi, lastaustila, emännät, maatila, korjuuaikaennuste, kalenteri, broilerituottaja, kuljettaja, lupiini, emakkosikala, premix, valkuaisfoorumi, tautivastustus, broiler, sorkka, herne, rakentaminen, vilja home, liemirehu, nautarakennusmallit, joulu, unkari, lysiini, laatukivennäiset, lihan hankinta, aminohapot, rehuhyötysuhde, naudanlihan tuotanto, paimion teurastamo, hometoksiinit, soija, possu, vierailu, opiskelija, tautisuojaus, tuottajapalvelut, rehunteko, karsinta, karkearehupörssi, olki, lannoitus, sikatuottaja, palvelu, nouto, lehmä, avajaiset, analyysi, ennaltaehkäisy, agri, juokseminen, saparo, alkutuotanto, rakennusmallit, kotitilalta-blogi, laidun, sinetti, olkikuivike, vasikkapäivät, ternimaito, rehut, koneagria, konemessut, valkuaisruokinta, rypsi, rapsi, huutokauppa, sianlihan tuotanto, flodins, bulled beef, kenttäedustaja, lämmitys, ilmanvaihto, hieho, lypsykarja, pihatto, suunnittelu, välikasvatus, eläinkuljettaja, sato, ultraäänimittaus, neuvonta, eläinten hyvinvointi, sopimustuottaja, munittamo, kanala, tiiviste, ovr, viljelysuunnitelma, vitamiinit, täydennysrehu, sinimailanen

Kenen tila ansaitsee ympäristöpalkinnon - äänestä suosikkiasi!

HKScan myönsi ensimmäisen ympäristöpalkintonsa pari vuotta takaperin Ruotsissa. Tunnustus nostaa esille hyviä esimerkkejä ja levittää osaamista maatiloilla. Tänä vuonna valitsemme HKScanin tuottajien joukosta vuoden ympäristöpalkinnon saajan myös Suomessa.

Tiloilla tapahtuva ympäristötyö on tärkeä osa HKScanin yritysvastuutoimintaa, sillä haluamme yhdessä tuottajiemme kanssa kehittyä ja parantaa koko ketjua. Samalla osoitamme asiakkaille ja kuluttajille, että suhtaudumme vakavasti ympäristötyöhön ja että se on toiminnassamme tärkeällä sijalla.

Tutustu ehdokkaisiin ja äänestä suosikkiasi pe 21.12. mennessä! 

 

Ehdokas 1: Ollin Tila Oy

Ollin Tila Oy on Huittisissa Satakunnassa sijaitseva sikatila. Tila on toiminut nykyisten isäntien, veljesten Heikin ja Matin, johdolla vuodesta 2003 saakka, nyt nelisen vuotta osakeyhtiönä. Peltoa on viljelyssä pari sataa hehtaaria ja lisäksi metsää 150 hehtaaria. Suvussa tila on ollut ainakin 1540-luvulta alkaen ja veljesten isäkin on vielä mukana tilan töissä. Tilalla työllistää myös kaksi ulkopuolista työntekijää. Tila toimii emakkorenkaan satelliittisikalana, siellä on 120 porsituspaikkaa, välikasvatuspaikkoja noin 1700 sekä lihasikapaikkoja 1100. Syntyneistä porsaista kolmasosa jää itselle kasvamaan ja loput välitetään eteenpäin toisille tiloille.

Tilalla on ollut nyt kaksi kesää käytössä aurinkosähkövoimala, jolla tuotetaan noin 10% sikalan sähköntarpeesta. Idea sai alkunsa tutun vinkistä, joka ehdotti paneeleita sikalan katolle. Pohdinnan jälkeen tultiin kuitenkin siihen tulokseen, että ne asennettiin pellolle ja ratkaisu on ollut hyvä. Sikalassa kuluu paljon sähköä ilmanvaihdon pyörittämiseen, joten tuottajat ovat tyytyväisiä, kun ostosähköä on näin saatu osittain korvattua.

Tila on myös osakkaana paikallisessa tuulimylly-yhtiössä. Läheisellä kumpareella pyörii kaksi tuulivoimalaa. Valitettavasti tällä hetkellä Suomen lainsäädäntö mahdollistaa vain omalla tontilla olevan tuulivoimalan hyödyntämisen, joten yhtiö joutuu myymään kaiken tuotetun sähkön valtakunnan verkkoon. Yhtiö on rakentanut oman, seitsemän kilometriä pitkän sähkölinjan muuntoasemalle ja linjan varressa olisi paljon potentiaalisia käyttäjiä, mutta tällä hetkellä laki ei tätä toimintaa vielä mahdollista.

Tilalla on myös käytetty vuodesta 2006 alkaen tuoresäilöttyä viljaa eli viljaa ei kuivata ollenkaan kuivurissa vaan säilötään ilmatiiviiseen säiliöön, jossa muodostuva hiilidioksidi toimii säilöntäaineena. Yllättäen tilalla huomattiin, että tuoresäilötty vilja myös maistuu sioille paremmin kuin kuivattu. Lisäksi sikalaan asennettiin nelisen vuotta sitten lietekuiluun lämpöpumput, joilla muunnetaan lannassa olevaa lämpöenergiaa sikalan ja käyttöveden lämmitykseen. Tämä on osoittautunut hyväksi investoinniksi, ja potentiaalia olisi tehokkaammillekin pumpuille, niin paljon lämpöä lannassa on.

Tilalta lähetetään toisille tuottajille terveisiä, että kannattaa rohkeasti kokeilla erilaisia energiansäästöratkaisuja, ainakin tällä tilalla kaikki investoinnit ovat yllättäneet lopulta positiivisesti ja viivankin alla se on sitten näkynyt. Kuluttajia tuottajat muistuttavat, että aina se euro jää tänne Suomeen pyörimään, kun ostaa kotimaista. Tuotantoketju on pitkä ja työllistää paljon muitakin kuin vain tuottajan. Lisäksi omavarainen ruoantuotanto takaa parhaiten myös huoltovarmuuden kriisin sattuessa.


Anna äänesi Ollin Tila Oy:lle> 

 

Ehdokas 2: Oittisen Tila Oy

Oittisen Tila Oy sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa Sastamalassa. Tilan viljelypinta-ala vuokramaineen on 150 hehtaaria, metsää tilaan kuuluu noin 100 hehtaaria. Tilalla työskentelee omistaja Jussi Oittisen lisäksi kaksi ulkopuolista työntekijää, myös tuottajan vanhemmat ovat suureksi avuksi tilan töissä. Vaimo hoitaa taloushallinnon asioita ja käy tilan ulkopuolella töissä. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2007, mutta Jussi oli vanhempiensa rinnalla mukana jo vuosia tätä ennenkin tekemässä pitkän tähtäimen suunnitelmia tilan tulevaisuudesta.

Tilalla on 195 000 kasvatuspaikkaa broilereille kahdessa eri paikassa, välimatkaa on noin 6 kilometriä. Uusimmat ja myös suurimmat kasvattamoinvestoinnit on tehty kauempana tilan talouskeskuksesta sijaitsevalle tontille, jossa kasvatetaan ¾ tilan broilerimäärästä. Tilalla on lähdetty miettimään kestäviä energiaratkaisuja jo edellisen sukupolven aikana. Jussin isä oli saanut aikoinaan vuosituhannen vaihteessa idean tuulivoimalasta vieraillessaan Kemissä, jossa meren rannalla tuulivoimaloita pyöri jo tuolloin. Kun investointipäätöstä tehtiin 2000-luvun alussa, oli tilan oma sähköntuotanto valtakunnan mittakaavassa vielä harvinainen ratkaisu. Nykyvoimaloihin verrattuna ei niin suuritehoinen voimala tuottaa 170000-220000 kilowattia vuodessa, mutta siitä saadaan suurin osa kanaloiden käyttämästä sähköstä.

Tilalla on panostettu bioenergian käyttöön lämmityksessä. Toisella kiinteistöllä kanalat lämmitetään puupellettilaitoksella, ja kauempana olevalle kiinteistölle Jussi rakennutti heti sukupolvenvaihdoksen jälkeen hakelämpölaitoksen. Siellä poltetaan lähinnä omasta metsästä saatavaa haketta sekä lisäksi broilerin rehun valmistuksen sivutuotteena tehtaalta ylijäävää kauran kuorta. Myös tilan omat viljat kuivataan kuivaamossa näillä uusiutuvilla energian lähteillä. Tilalla on laskettu, että ilman uusiutuvan energian ratkaisuja tilalla jouduttaisiin käyttämään 300000-400000 litraa enemmän polttoöljyä ja hiilidioksidipäästöjä muodostuisi noin miljoona kiloa enemmän.

Tilalla on myös paneuduttu tarkasti peltojen lannoitusasioihin. Kasvien lannoitustarvetta mietitään ja seurataan tarkasti kasvukauden aikana, ja tarkat suunnitelmat tehdään lohkokohtaisesti. Näin säästyy sekä euroja että ympäristöä. Tilalta vinkataan, että kaikkien kannattaisi miettiä vaihtoehtoja öljyn käytölle, sillä uusiutuvan energian ratkaisut kyllä maksavat itsensä vähitellen takaisin. Kuluttajille haluttaisiin muistuttaa, että jo kansanterveydenkin kannalta pitäisi suosia kotimaista broileria. Antibioottien käyttö esimerkiksi Saksassa on broilerituotannossa todella runsasta, kun taas Suomessa kasvatus on täysin lääkkeetöntä. Suosimalla suomalaista osallistut talkoisiin kotimaisen ruoantuotannon säilymiseksi, ja saamme syödä jatkossakin maailman puhtainta ruokaa.


Anna äänesi Oittisen Tila Oy:lle> 

 

Ehdokas 3: Kosken Kartano

Kosken Kartano on Varsinais-Suomen maakunnassa Salossa sijaitseva luomunautatila. Tila on alun perin perustettu vuonna 1679 ja on Suomen vanhin herefordtila. Tällä Kiskonjoen laaksossa sijaitsevalla tilalla herefordit ovat laiduntaneet vuodesta 1967 alkaen ja nykyään tilalla on 90 emolehmää sekä nuorkarja, yhteensä noin 250 nautaa. Kartanoon kuuluu noin 1000 hehtaaria metsää, 250 hehtaaria peltoa sekä 80 hehtaaria luonnonniittyä.

Tilan maat rajoittuvat paljolti Itämereen laskevaan Kiskonjokeen, joten tilalla on tehty monia vesistön suojeluun liittyviä toimenpiteitä. Kosken Kartano on toiminut mallitilana Baltic Deal-hankkeessa vuodesta 2010 ja on myös sitoutunut työskentelemään puhtaamman Itämeren puolesta Elävä Itämeri-säätiön (BSAG) kautta. Vesistöistä  huolehtiakseen tilalla on myös perustettu kilometrien mittaisia suojavyöhykkeitä jokivarsille.

Tilalla on myös palautettu vanhoja laidunmaita takaisin käyttöön ja nähty tämän myötä upeita muutoksia maisemassa ja edistetty näin luonnon monimuotoisuutta ja eri hyönteis- ja kasvilajien viihtymistä tilan mailla. Karja laiduntaa tilalla enimmäkseen alueilla, joita ei voitaisi käyttää viljan viljelyyn, joten tämä globaalissakin mittakaavassa merkittävä periaate on hyvin huomioitu tilan toiminnassa. Vuodesta 2018 lähtien tila on mukana pilottitilana Ilmatieteenlaitoksen ja BSAG:n ”Carbon Action” -hiiliviljelyhankkeessa.

Tärkeä hanke tilalla on myös luonnonmukainen valumavesien käsittelyjärjestelmä, jota Vapo Clean Waters on rakentanut pihaton jaloittelualueen kylkeen. Käsittelyjärjestelmässä valumavedet ohjataan haihduttavaan ja ravinteita sitovaan pajuhaihdutuskenttään, jossa käytetään paljon ravinteita ja vettä tarvitsevaa pajulajiketta. Tilalle on myös perustettu kaikkiaan 11 kosteikkoa, joiden tarkoituksena on myös vähentää ravinnevalumia metsistä ja pelloilta ja tarjota moninaisia elinympäristöjä eri hyönteis- ja eläinlajeille. Riistaeläimille ja linnuille tilalla on järjestetty arvokkaita piilo- ja ruokailupaikkoja metsien ja peltojen välisillä vaihettumisvyöhykkeillä, METSO- ohjelman kautta monimuotoisuuden hotspot-alueita on suojattu noin 90 hehtaaria.

Muita ympäristön hyväksi tilalla tehtyjä toimenpiteitä ovat nurmiviljely, talviaikainen kasvipeitteisyys, lannan levitys kasvukauden aikana, riistanhoito, ekosysteemipalveluiden edistäminen, FSC-metsäsertifionti sekä uusiutuvan energian käyttö lämmityksessä. Tilan rakennukset lämpiävät omalla hakelämpökeskuksella ja hake tulee omista metsistä.

Tilalla tehdään siis paljon töitä ympäristön hyväksi ja halutaan myös jättää kartano tuleville sukupolville ympäristöystävällisemmässä tilassa. Kosken Kartano haluaa olla rohkaiseva edelläkävijä kaikissa maa- ja metsätalouden ympäristöasioissa. Maataloutta tulisi nähdä laajemmin kuin pelkkänä ruoantuotantomuotona pellolta pöytään. Vuonna 2014 tila palkittiin WWF:n viljelijäkilpailussa Suomen ympäristöystävällisimpänä maatilana.


Anna äänesi Kosken Kartanolle>

 

Ehdokas 4:  Lankisen Tila Oy / Lankisen Broileri Oy

Lankisten tilakokonaisuus sijaitsee Oripään kunnassa Varsinais-Suomessa. Tila koostuu kahdesta osakeyhtiöstä, broilerituotantoa harjoittavasta yhteensä 123 000 lintupaikan kasvattamoista sekä pihvilihan tuotantoa harjoittavasta 700 pihvisonnin kasvattamoista. Omistajina ovat Tiina Varho-Lankinen ja Tarmo Lankinen sekä heidän poikansa Olli Lankinen. Tila on tullut Tiinan suvun haltuun 1920-luvulla. Tarmo ja Tiina ottivat vetovastuun tilasta vuonna 1996 ja Olli tuli osakkaaksi vuonna 2013.

Tila sijaitsee Säkylän Pyhäjärven valumavesialueella. Tilalla on aina suhtauduttu ympäristöasioihin ja erityisesti lähijärvien suojeluun intohimoisesti. Vuonna 2007 tilalle tehtiin kosteikko, jossa puhdistetaan vesistöön päätyviä kiintoaineita valumavesistä. Kosteikon alue on tänä päivänä monen vesilinnun pesimäpaikka. Mm. sama jousenpariskunta on palannut pesimään vuodesta toiseen alueelle. Tilalla on myös paljon suojavyöhykealueita vesistöjen äärellä ja tavoitteena on omalta osaltaan pitää kirkas Pyhäjärvi jatkossakin puhtaana. Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys pyritään pitämään aina yli 80 prosentissa.

Broilerinlanta menee tilalta Biolanin tehtaalle lannoitteen raaka-aineeksi ja naudan lanta kierrätetään pelloille ravinteeksi. Tilalle on rakennettu viime vuonna uusi hakelämpökeskus, josta kaikki rakennukset saavat lämpönsä. Tila on myös ollut Suomessa ensimmäisten pioneerien joukossa, jotka ovat lähteneet isossa mittakaavassa panostamaan tilan omaan sähkön tuotantoon aurinkopaneelien kautta. Tällä hetkellä tilalla on neljä voimalaa muodostaen yhteensä 104 kilowatin kapasiteetin ja alentaen tilan hiilidioksidipäästöjä 18 tonnia vuodessa. Tarmo myös välittää voimaloita ja järjestää tilalla infoja ja katselmuksia liittyen aurinkovoimaloihin.

Tilalla nähdään ympäristöasiat luonnollisena osana tuotannon kokonaisuutta. Tilalta halutaankin sanoa muillekin tuottajille, että ympäristöystävällinen ratkaisu voi oikein toteutettuna tuoda myös kustannussäästöjä ja että pienilläkin teoilla on merkitystä. Kuluttajille lähtee terveiset, että lähellä tuotettu ruoka on aina ympäristöystävällisempi teko kuin ulkomailta kuljetettu!


Anna äänesi Lankisen tilalle> 

 

Ehdokas 5: MTY Antikainen

Maatalousyhtymä Antikainen on Auran kunnassa Varsinais-Suomessa sijaitseva sikatila. Tilalla on harjoitettu sikataloutta vuodesta 1968 alkaen, tätä ennen tila toimi salaojitusyhtymänä. Nykyisin yhtymällä on metsäalaa 96 hehtaaria ja 250 hehtaaria peltoa viljelyssä. Yhtymän osakkaina ovat Matti ja vaimonsa Taru sekä Matin veljet Pasi ja Teemu. Tällä kokoonpanolla tilaa on pyöritetty vuodesta 2001 alkaen, sitä ennen tilan pidosta vastasivat Matti vanhempineen. 1968 aloitettiin 60 emakolla ja tänä päivänä tilalla on 330 emakkoa ja noin 1400 lihasikaa.

Tila on sijainniltaan haastavalla paikalla lähellä asutustaajamaa ison tien varressa. Toiminnassa on aina pyritty ottamaan tarkasti huomioon lähialueen asukkaat ja tämän vuoksi myös ympäristöasiat ovat aina olleet tilalla isossa roolissa. Sikalasta aiheutuu väistämättä jonkinlaista hajuhaittaa lähialueelle, mutta tuottajat ovat pyrkineet tekemään oikeita asioita tämän haitan minimoimiseksi. Yksi tärkeimmistä asioista on tilalle hankittu lietteen vetoletkulietteenlevityskalusto, jolla on korvattu lietevaunut. Sen lisäksi, että tätä levitystapaa käyttäessä hajuhaitta on pienempi, säästää tämä myös ympäristöä. Pellot nimittäin pääsevät parhaaseen satotulokseen, kun pelloilla on pystytty välttämään raskaalla kalustolla liikkumista ja näin ollen maan tiivistyminen on vähentynyt. Tämä vaikuttaa suoraan viljasadon hehtaaritulokseen.

Tilalla on myös siirrytty tuoreviljasäilöntämenetelmään jo 2000-luvun puolivälissä. Näin ollen kallis viljan kuivausprosessi on jäänyt pois eikä energiaa kuluteta siihen. Viljat ajetaan suoraan pellolta siiloon ja kansi kiinni, muodostuva hiilidioksidi riittää säilöntäaineeksi. Tilalta löytyy myös aurinkopaneelijärjestelmä, josta saadaan kesäisin energia tilan tarpeisiin. Lisäksi myös remonttien yhteydessä pyritään huomioimaan ympäristö- ja energiansäästöasioita myös pienissä toimenpiteissä, kuten paljon hukkaenergiaa tuottavien sähkömoottoreiden säätö tapahtuu esimerkiksi taajuusmuuntajilla.

Toisille tuottajille tilalta lähetetään terveisiä, että monilla tiloilla on paljon jo tehty ympäristöasioiden eteen, mutta paikalleen ei pidä jäädä, aina löytyy uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Kuluttajien tuottaja toivoisi tietävän, että tämäkin tila on ollut koko EU-ajan ympäristötukijärjestelmässä. Tilalla vallitsee kiertotalous, jossa tuotannossa syntyvät ravinteet kierrätetään rehuntuotantoon ja lannasta syntyvä lämpö eläinten lattialämmityksiin ja pelloilta saatava sato takaisin lihantuotantoon, heinät virikkeeksi. Metsistä saadaan energiapuuta lämmitykseen. Tilalla on siis koko ajan panostettu kestävään lihan tuotantoon. Lannoitteiden käyttö on vähentynyt vuosien saatossa merkittävästi, mutta silti satotasot ovat nousseet tehokkaan ravinteiden kierrätyksen myötä.


Anna äänesi MTY Antikaiselle> 

Lähetä kommenttisi

Kommentit

Kukaan ei ole kommentoinut tätä sivua.

Tämän sivun kommenttejen RSS-lähde | Kaikkien kommenttien RSS-syöte

katjatoivanen s

Katja Toivanen
markkinointipäällikkö