Kotitilalta-blogi

Tagit

nauta, sika, broileri, rehu, säilörehu, laatusonni, sonni, vasikka, porsas, hkscan, sonnihuutokauppa, hyvinvointi, optipossu, ruokinta, rotukarja, tuottaja, kasvattamo, lihasika, lihasikala, d-arvo, emakko, logistiikka, afrikkalainen sikarutto, hk, broilerituotanto, lihanauta, kotitilalta-lehti, siipikarja, genetiikka, kuljetus, kotitilalta, helle, kasvu, ilmastointi, ensikko, porsasvälitys, asiantuntijapalvelut, nurmi, emolehmä, raksa, vilja, viljanäyte, kivennäiset, lihantuotanto, broilerihalli, hautomo, ruoka, okra, juottamo, välikasvattamo, sikala, investointi, navetta, pesu, lastaus, apila, kuljetussuunnittelu, kariniemen, ett, desinfiointi, mykotoksiini, härkäpapu, asf, seminaari, tuottajapäivät, tuottajat, rehuvilja, maitotila, teurastamo, taito, rypsiporsas, lihantuottaja, eläinkuljetus, terveys, kehitys, kotimaisuus, talous, optipossu maxi, rehusäkki, lannoitus, emakkosikala, maatalous, hankesuunnitelma, juokseminen, agri, vierotus, porsasrehu, karju, tartunta, analyysi, tiinehtyvyys, kiima, siemennys, karjarakennus, sikatuottaja, eläinterveys, tuotantorakennus, hkscan viljavälitys, vasikkavälitys, ennaltaehkäisy, viljapassi, vasikkajuottamo, vesi, astutussonni, rotu, kantakirjaus, c-vitamiini, lämpö, rehusiilo, ped, opiskelija, vierailu, osaaminen, tuotantotulos, optipossu netti, messut, punnitus, hakelämpö, kehittäminen, valaistus, siilomerkintä, siilo, kuljettaja, untuvikko, broilerituottaja, lastaustila, villisika, tilavierailu, avoimet ovet, kalenteri, emännät, säilörehun laatu, niitto, tiivistäminen, korjuuaikaennuste, kariniemi, maatila, tautisuojaus, ruuan alkuperä, päiväkasvu, soija, possu, välikasvatus, ultraäänimittaus, sato, alkutuotanto, vilja home, eläinkuljettaja, lehmä, suunnittelu, pihatto, neuvonta, eläinten hyvinvointi, lypsykarja, hieho, nouto, palvelu, liemirehu, nautarakennusmallit, broiler, hometoksiinit, rehuhyötysuhde, sorkka, paimion teurastamo, unkari, naudanlihan tuotanto, aminohapot, lysiini, lihan hankinta, saparo, rakentaminen, herne, valkuaisfoorumi, laatukivennäiset, tautivastustus, premix, viljelysuunnitelma, huutokauppa, valkuaisruokinta, rypsi, sianlihan tuotanto, kenttäedustaja, konemessut, flodins, bulled beef, rapsi, sinimailanen, joulu, rehuoptimointi, avajaiset, karkearehu, väkirehu, lupiini, virna, koneagria, laidun, sopimustuottaja, munittamo, kanala, tiiviste, ovr, vitamiinit, täydennysrehu, ilmanvaihto, lämmitys, sinetti, rakennusmallit, kotitilalta-blogi, olkikuivike, rehut, vasikkapäivät, ternimaito, eläinlääkäri

Muistutus tautisuojauksen perusperiaatteista – näillä toimenpiteillä ennaltaehkäiset eläintautien leviämistä

Siipikarjaliitto ja Eläinten Terveys ry (ETT ry) järjestivät 12.10. siipikarjaelinkeinon väelle tapaamisen tautisuojaukseen ja tautisaneeraukseen liittyen. Pääpaino oli salmonellassa, mutta samoilla keinoilla kuin torjutaan salmonellaa, torjutaan samalla myös vielä vakavampia tarttuvia tauteja kuten lintuinfluenssaa ja Newcastlentautia. Samat perusperiaatteet tautisuojauksessa koskevat niin broileri- kuin muitakin tuotantoeläintiloja.

ETT ry:n asiantuntijaeläinlääkärit Hannele Nauholz ja Olli Ruoho kertasivat tautisuojauksen aina-niin-tärkeitä periaatteita. Eläintautilain (441/2013) 7. pykälä velvoittaa pitopaikasta vastuussa olevan toimijan huolehtimaan toimenpiteistä, joilla voidaan ennaltaehkäistä vastustettavien eläintautien leviämisestä pitopaikkaan. Nämä tautisuojauksen toimenpiteet voidaan karkeasti jakaa neljään alakohtaan.

 

1. Eläinaineksen hankinta

Tilalle tuleva eläinaines tulee aina hankkia tilalta/hautomolta, jonka tautitilanne tunnetaan.

2. Rehut ja kuivikkeet

Rehut tulee hankkia luotettavilta toimijoilta, jotka kuuluvat ETT ry:n positiivilistalle. Mikäli rahtisekoittajia käytetään, varmistetaan myös se, että rahtisekoittajayrittäjät kuuluvat positiivilistalle. Lainsäädäntö velvoittaa myös heidät ottamaan kalustostaan säännöllisesti salmonellanäytteitä, eikä pahitteeksi olisi, vaikka tuottaja pyytäisi näytteenotto-ohjelman ja tulokset nähtäväksi silloin tällöin.

Ei kuitenkaan vielä riitä, että rehut tilalle tullessaan ovat salmonellattomia, koska yleisin syy tilatason salmonellatartuntoihin on se, että salmonellabakteeria on päässyt tilalla huonosti suojattuun rehuun esim. luonnonlintujen tai jyrsijöiden ulosteen kautta. Tärkeä osa rehuhygieniaa on myös rehu- ja vesilinjojen puhtaana pitäminen ja säännöllinen pesu ja desinfiointi erätaukojen välillä. Rehujen lisäksi myös käytettävä kuivike tulee varastoida niin, etteivät villi- tai haittaeläimet pääse likaamaan niitä.

3. Henkilö- ja ajoneuvoliikenne

Henkilö- ja ajoneuvoliikenne tulee järjestää niin, että ne eivät aiheuta tautiriskiä tilan eläimille. Välitys/untuvikkoautojen, teuraskuljetusten, jäteautojen ja rehurekkojen reitit kannattaa suunnitella niin, että ne risteävät mahdollisimman vähän ajallisesti ja paikallisesti ja käydä ne selvästi läpi yhdessä kyseisten toimittajien kanssa. Kulkureitit pidetään hyvässä kunnossa ja tarvittaessa ne päällystetään niin että ne on helppo pestä ja desinfioida (esim. lastausalue). Kalkitus on hyvä ja helppo ensiapu jos epäilee esimerkiksi jäteauton jättäneen pihalle jotain ”ylimääräistä”.  

Tuottaja on aina itse vastuussa siitä, että tilalla käyvät vierailijat käyttävät tautisuojausta ja osaavat käyttäytyä tautisuojausohjeiden mukaisesti, on sitten kyseessä lomittaja, työntekijä tai eläinlääkäri. Käytännössä tämä tarkoittaa tilatason tautisulun noudattamista, eli vähintään käsien pesua ja desinfiointia sekä ulkojalkineiden ja päällysvaatteiden vaihtoa tilan tarjoamiin varusteisiin siihen tarkoitetussa paikassa. Jalostuseläintiloilla yleensä vierailijoilta vaaditaan myös suihkussa käyntiä ennen eläintiloihin saapumista. 

Yksinkertainen ja edullinen tapa rakentaa toimiva tautisulku on penkin laittaminen poikittain sisäänkäynnin yhteyteen. Penkki erottaa ”puhtaan” tuotantoalueen ”likaisesta” eteistilasta ja penkillä istuen jalkineiden vaihto sujuu helposti.

4. Muut kotieläimet ja haittaeläimet

Muiden koti- ja lemmikkieläinten pääsy eläintiloihin estetään ja jyrsijöiden, villilintujen ja muiden haittaeläinten elämää vaikeutetaan poistamalla niiden mahdolliset ruokailu-, pesimis- ja piilottelupaikat. Käytännössä tämä siis tarkoittaa, että haittaeläinten pääsy eläintiloihin estetään verkotuksin ja lintupiikein, maahan varissut rehu korjataan heti pois, nurkat siistitään kasvillisuudesta ja muusta liiallisesta tavarasta ja jyrsijöiden olemassaoloa seurataan ja tarvittaessa niitä myrkytetään.

Jotta tarttuvien eläintautien leviämistä voidaan ennaltaehkäistä, on tilatason tautisuojauksessa noudatettava ehdotonta tarkkuutta. Tautien torjunta ei vaadi suuria investointeja – perusperiaatteiden noudattaminen ja hyvät rutiinit parantavat tilan tautisuojaa nopeasti ja pysyvästi.

 

 

Lähetä kommenttisi

Kommentit

Kukaan ei ole kommentoinut tätä sivua.

Tämän sivun kommenttejen RSS-lähde | Kaikkien kommenttien RSS-syöte

LeenaPohjola

Leena Pohjola
Kategoriapäällikkö, siipikarja
Tuotantoeläinsairauksien erikoiseläinlääkäri