Kotitilalta-blogi

Tagit

nauta, sika, broileri, säilörehu, rehu, sonni, vasikka, laatusonni, porsas, sonnihuutokauppa, hkscan, kasvattamo, rotukarja, hyvinvointi, ruokinta, tuottaja, optipossu, lihasika, lihasikala, emakko, emolehmä, d-arvo, ilmastointi, helle, kasvu, hk, logistiikka, kotitilalta-lehti, lihanauta, genetiikka, afrikkalainen sikarutto, kotitilalta, kuljetus, broilerituotanto, kariniemen, siipikarja, vilja, avoimet ovet, porsasvälitys, raksa, kuljetussuunnittelu, ruoka, lihantuotanto, härkäpapu, okra, pesu, viljanäyte, kivennäiset, ensikko, juottamo, välikasvattamo, lastaus, kariniemi, nurmi, sikala, investointi, navetta, apila, ett, rehuvilja, seminaari, desinfiointi, broilerihalli, maitotila, asf, mykotoksiini, hautomo, asiantuntijapalvelut, tuottajat, tuottajapäivät, teurastamo, virna, rehusäkki, tiinehtyvyys, karju, tartunta, päiväkasvu, väkirehu, porsasrehu, karkearehu, eläinkuljetus, taito, tuotantorakennus, karjarakennus, hankesuunnitelma, hkscan viljavälitys, siemennys, rehuoptimointi, vasikkavälitys, vasikkajuottamo, kiima, lihantuottaja, viljapassi, rypsiporsas, villisika, vierotus, eläinlääkäri, maatalous, untuvikko, lämpö, c-vitamiini, astutussonni, ped, rehusiilo, tiivistäminen, siilo, siilomerkintä, rotu, kantakirjaus, tuotantotulos, optipossu netti, messut, punnitus, hakelämpö, osaaminen, kehittäminen, valaistus, niitto, säilörehun laatu, eläinterveys, ruuan alkuperä, tilavierailu, kotimaisuus, kehitys, optipossu maxi, talous, terveys, vesi, lastaustila, emännät, maatila, korjuuaikaennuste, kalenteri, broilerituottaja, kuljettaja, lupiini, emakkosikala, premix, valkuaisfoorumi, tautivastustus, broiler, sorkka, herne, rakentaminen, vilja home, liemirehu, nautarakennusmallit, joulu, unkari, lysiini, laatukivennäiset, lihan hankinta, aminohapot, rehuhyötysuhde, naudanlihan tuotanto, paimion teurastamo, hometoksiinit, soija, possu, vierailu, opiskelija, tautisuojaus, tuottajapalvelut, rehunteko, karsinta, karkearehupörssi, olki, lannoitus, sikatuottaja, palvelu, nouto, lehmä, avajaiset, analyysi, ennaltaehkäisy, agri, juokseminen, saparo, alkutuotanto, rakennusmallit, kotitilalta-blogi, laidun, sinetti, olkikuivike, vasikkapäivät, ternimaito, rehut, koneagria, konemessut, valkuaisruokinta, rypsi, rapsi, huutokauppa, sianlihan tuotanto, flodins, bulled beef, kenttäedustaja, lämmitys, ilmanvaihto, hieho, lypsykarja, pihatto, suunnittelu, välikasvatus, eläinkuljettaja, sato, ultraäänimittaus, neuvonta, eläinten hyvinvointi, sopimustuottaja, munittamo, kanala, tiiviste, ovr, viljelysuunnitelma, vitamiinit, täydennysrehu, sinimailanen

Naakka voi kantaa pöpöjä tilalle

Naakkaparvet aiheuttavat tautiriskin kotieläintiloilla. Rehuvarastot kannattaa suojata linnuilta.

Loppukesän ja alkusyksyn aikaan maassamme lentelee noin miljoona naakkaa. Parvet aiheuttavat haittaa maataloudelle mm. ulostamalla ja rikkomalla rehupaaleja. Huoli naakkojen mahdollisesti levittämistä taudeista on perusteltua, sillä linnut kantavat monia ihmisiin ja tuotantoeläimiin tarttuvia tauteja ja kykenevät siirtämään niitä pitkienkin etäisyyksien päästä. 

Haitallisia mikrobeja on löytynyt erityisesti lokeista, kyyhkyistä, varpusista, peipoista, kottaraisista, rastaista ja vesilinnuista. Varislinnuista, joita ovat naakka, varis, mustavaris, harakka, haitallisia mikrobeja on löytynyt vain satunnaisesti. Toisin kuin esimerkiksi peipot ja varpuset, varislinnut eivät tiettävästi sairastu salmonelloosiin, vaan kantavat bakteeria oireetta suolistossaan, mahdollisesti vain muutaman päivän ajan kuten lokit.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa ”Ihmisten ja tuotantoeläinten terveyttä uhkaavat bakteerit naakkojen ulosteissa”-hankkeessa naakoista etsittiin salmonellaa, kampylobakteeria ja brakyspiraa. Kampylobakteeri on suomalaisille eniten ruokamyrkytyksiä aiheuttava bakteeri ja aiheuttaa silloin tällöin tauteja myös naudoille ja sioille. Brakyspirat aiheuttavat mm. sikadysenteriaa.

Salmonellaa, kampylobakteeria, brakyspiraa

Ulostenäytteet kerättiin tutkimuksia varten Lahdesta ja Seinäjoelta. Tulosten voidaan ajatella edustavan naakkoja yleisemminkin, sillä naakat liikkuvat laajalla alueella. Salmonellaa löytyi kolmesta 5-6 naakan yhteisnäytteestä, joita analysoitiin kahdeksasta parvesta yhteensä 43 kappaletta. Kaikki positiiviset näytteet kerättiin samasta parvesta Lahdesta.

Eristetyt salmonellat olivat S. enterica serovar Typhimurium ja serovar Kentucky. Ihmisissä ja tuotantoeläimissä esiintyvä serovar Typhimurium on tärkein Suomessa kotoperäisesti esiintyvä salmonellan serotyyppi. Tulokset viittaavat siihen, että naakat voivat kantaa suolistossaan salmonellaa, mutta bakteeri ei ole naakkaparvissa yleinen.

 

Naakat voivat kuljettaa salmonellaa tilalta toiselle

 

Campylobacter jejunia, joka on kampylobakteereista yleisin taudinaiheuttajalaji, löydettiin jokaisesta tutkitusta parvesta ja joka toisesta ulostenäytteestä. Naakoista eristettyjä kampylobakteerikantoja verrattiin tunnettuihin ihmisen taudinaiheuttajiin. Viisi eristettyä kantaa muistuttivat läheisesti sairastuneista ihmisistä eristettyjä bakteerikantoja.  Naakat ovat siis mahdollisia, mutta epätodennäköisiä ihmisiin tarttuvien kampylobakteerien lähteitä.

Brachyspira spp.-bakteereja löydettiin naakoista yleisesti, mutta ne eivät ilmeisesti vaaranna ihmisten tai tuotantoeläinten terveyttä, sillä ne poikkesivat tunnetuista taudinaiheuttajalajeista.

Naakat eivät siis yleisesti kanna hankkeessa etsittyjä taudinaiheuttajia, mutta naakkojen välittämien tautien riski on silti olemassa. Esimerkiksi salmonellaa naakat voivat kuljettaa tilalta toiselle. Näin ollen naakkojen torjunta myös tautiriskin vuoksi on perusteltua.

Torjunta kaipaa parempia keinoja

Naakka on luonnonsuojelulain (24.6.2004/553) nojalla rauhoitettu lintu, mikä rajoittaa torjuntakeinoja. Toimivia, ilman poikkeamislupaa sovellettavissa olevia keinoja etsittiin ympäristöministeriön rahoittamassa ”Naakkojen aiheuttamien haittojen hallinta”-hankkeessa. 

Testattaviksi valittiin äänettömät menetelmät, eli kiiltävät nauhat ja haukkapelottimet, jotka eivät stressaa kotieläimiä. Nauhat eivät pelottaneet naakkoja, mutta haukkapelottimet vähensivät naakkojen määrää ruokintapaikalla kaksi viikkoa kestäneissä kokeissa. On kuitenkin mahdollista, ettei pelotevaikutus ole pysyvä. 

 

Tilatason tautisuojausta kannattaa parantaa suojaamalla erityisesti rehuvarastot naakoilta

 

Hankkeessa kerättiin myös kokemuksia erilaisista naakkojen karkotusmenetelmistä. Yksi tunnettu keino on ollut ampua parvesta lintu ja jättää raato näkyville. Toimenpiteen torjuntavaikutus on kyselyn perusteella kuitenkin kyseenalainen. 

Parempia torjuntakeinoja odotellessa tilatason tautisuojausta kannattaa parantaa suojaamalla erityisesti rehuvarastot naakoilta. Rehupaalit kannattaa puolestaan sijoittaa metsänreunaan, jota naakat saattavat luontaisten saalistajien vuoksi vältellä.

Lähetä kommenttisi

Kommentit

  • Kiitos, informatiivinen ja selkeä juttu! Tiesin naakkatutkimuksesta, mutta en ollut nähnyt tuloksia.

    Lähettäjä: Heikki, 01.11.2016

Tämän sivun kommenttejen RSS-lähde | Kaikkien kommenttien RSS-syöte

TimoNieminen

Kirjoittajavieras: Timo Nieminen
Tutkimusjohtaja, HY/Ruralia-instituutti
elintarviketurvallisuus