Kuljetusyrittäjä Juha Kupari on yksi HKScanin tärkeistä arjen yhteistyökumppaneista. KJM Kupari Oy työllistää kuusi ulkopuolista kuljettajaa, myös yrittäjät itse ajavat eläinkuljetuksia: veli ajaa nautoja, Juhan kyydissä kulkevat siat.

Eläinkuljetukset tulivat Kuparille tutuksi heti nuorena, mutta välissä vierähti reilu vuosikymmen rehuauton ratissa. Vuonna 2004 yritys hankki uuden yhdistelmän eläinajoihin ja siitä lähtien hän on ajanut sikoja Forssaan.

Tänä vuonna 50 vuoden ikään tulevan yrityksen kotipaikka on Asikkalan Vesivehmaalla, ja Kupari ajaa enimmäkseen Lahden seudulla, Uudellamaalla ja kaakonkulmalla. Joskus hän ajaa sikoja Pohjanmaaltakin.

”Sikalat ovat isontuneet ja niitä on harvemmassa kuin ennen”, Kupari kertoo.

Talviset kelit ovat haastavia isoille ajoneuvoyhdistelmille maatilojen pihoilla ja sivuteillä, mutta tänä talvena kokenut kuski on saanut yllättyä: jään sijasta auton pyörät ovat lipsuneet mutavellissä, kun vettä on satanut sulaan maahan välillä rankastikin.

Ammatin varjopuolet johtuvat juuri talvikeleistä, Kupari tuumii. ”En lähtisi ajamaan, jos aina olisi paikat peilijäässä.”

Työ on ollut motivoivaa ja pitänyt miehen kiireisenä, varsinkin aikanaan rehuautossa.

”Se oli aivan hullua ajamista. Sunnuntaina lähdettiin kotoa, perjantai-iltana palattiin ja vapaa-aika meni nukkuessa. Nyt on ajopiirturit ja homma on paljon järkevämpää.”

Maltti on valttia niin ajaessa kuin sikoja lastatessakin. Kupari toivoo, että kaikilla tiloilla siat saisi otettua autoon perästä.

”Se on eläimen kannalta ehdottomasti paras tapa, ja tietysti se nopeuttaa lastaustakin jonkin verran. Kaikissa paikoissa se ei vielä onnistu. Sivusta lastauksen mahdollisuus piti rakennella erikseen uuteen perävaunuun, kun ei sellaista kuormaustapaa enää edes Saksassa tunneta.”

Yhdellä hänen vakituisista hakupaikoistaan on rakennettu näppärä silta, jonka ansiosta perästä lastaus onnistuu. Kupari lupaa neuvoa muitakin asiasta kiinnostuneita. Kenttäedustajienkin kanssa kannattaa keskustella mahdollisuuksista lastausolojen parantamiseen, hän sanoo.

Kuparin kotitilaa Vesivehmaalla viljelee nykyään veli, Marko Kupari. Juha Kupari asuu itsekseen Asikkalan Kalkkisissa, 30 kilometrin päässä tilalta.

”Ennen oli työ ja harrastukset samassa, kun tein vapaa-aikana tilan töitä. Nykyään aika kuluu helpommin, vaikka ei koko aikaa olisi liikkeessä”, Kupari pohdiskelee.

Automiehen työ vaatii fyysistä kuntoa. Kupari yrittää vapaalla vähän kuntoilla, mutta myöntää olevansa laiskanpuoleinen liikkuja. Osa vapaa-ajasta kuluu autojen kimpussa, tavoitteena kun on pitää kalusto täydessä kunnossa jatkuvasti.

”Remontit tehdään auton ollessa tyhjänä. Ettei tarvitse tien päällä ihmetellä, kuka hakee possut pois”, Kupari lausahtaa.